keskiviikko 30. kesäkuuta 2010

Mukulakivimerioperaatioita

Viime kesän operaationa meillä oli tehdä kivijalan reunukset. Kyllä siinä kärrättiin mukula jos toinenkin! :) Aurinkoisina ja lämpiminä päivinä se oli mukavaakin puuhaa.
Tänä kesänä sama meno on sitten jatkunut...



Ensin isäntä puuhasteli kaivon ympärille nätin reunuksen mukuloista ja liuskekivistä... (Koristekaivo kätkee alleen 150 metriä maalämpöputkea. Kaivolla saatiin kätevästi rumat pinnalle tulevat putket piiloon.)




Tällä hetkellä työn alla on nurmialueen ja murskealueen rajaaminen. Jo parinvuoden ajan olen etsinyt ja tutkinut kaikenmaailman reunakivi-vaihtoehtoja, mutta mikään ei ole oikeen miellyttänyt ja hinnat ovat saaneet vain vihaiseksi. Tottahan nupu- ja noppakivet ovat kauniita, mutta hinta on niin suolainen, ettei kyllä viitsi niistä edes haaveilla. Aloimme ideoimaan reunusta liuskekivistä, joita löytyy mielin määrin talomme takaa vanhasta joenuomasta. Uomaa on aikoinaan räjäytetty ja tuloksena on syntynyt kauniita liuskemaisia kiviä.
Aluksi suunnitelmissa oli tehdä liuskekivistä muurimainen reunus, mutta meidän suunnitelmien on aina ollut tapana vaihtua lennossa. :) Kiviä silmiteltiin ja pyöriteltiin ja päädyttiin ratkaisuun, jossa liuskekivet laitetaan pystyyn ja niiden avulla muodostetaan pieni kuja, joka täytetään mukulakivillä. Vaikeasti selitettävissä, mutta ehkäpä kuvat selventävät.




Mukulakiviä jäi viime kesältä vielä vaikka kuinka paljon ja näin ne nyt pääsevät toteuttamaan uutta virkaa. Tykkään, että nyt pihaan saadaan yhdenmukaisuutta ja kivireunus on luonnollinen, ja ainakin minun silmääni se miellyttää kovasti. Hienointa tässä on, että tarvittavat saadaan omalta maalta, eikä operaatio maksa muuta kuin huimasti omaa vaivaa. Mutta me tykätään puuhastella ja aikaahan on näpertää, vaikka ollaankin kaikki-heti tyyppejä. :) Ainoa mikä harmittaa, on se, että nurmialuetta joudutaan fiksailemaan ja tekemään uudelleen, joten menee aikaa ennenkuin se taas vihertää kauniisti. Ja minä kun en malttaisi odottaa...

Mukuloimisiin! ;)

perjantai 25. kesäkuuta 2010

Keskikesän juhlaa

Tänä aamuna heräsin jostain syystä tavallista aikaisemmin vaikka vapaapäivä olikin. Isäntä jatkoi unia ja minä aloin tekemään porkkanapiirakkaa. Kyllähän oli isännän sitten mukava herätä tuoreen piirakan ja kahvin tuoksuun.
Porkkanapiirakka on meidän molempien ehdoton lemppari! Oikeastaan myös muidenkin läheisteni lemppari, etenkin lasten. Ja siskoni poika onkin elokuisiin rippijuhliinsa tilannut Hansu-tädiltä mm. tällaisia leipomuksia.


Ja vielä kaksi ääripäistä vaatetuskuvaa. Aurinkoisen ja lämpimän kesäpäivän asu vaihtui lennosta motskari varusteisiin, kun lähdettiin isännän kanssa ajelulle. Valkoinen mekko on muuten kirpparilta uutena ostettu, hinta muistaakseni 6 euroa.

Moottoripyöräkamppeeni ovat parin viime vuoden aikana alkaneet salakavalasti käydä ahtaammaksi.. joo myönnän, olen ollut ruoka-aikaan kotona. :) Viime kesänä motskarireissulla minä ja tiukat housuni saimmekin huomiota osaksemme, kun nuoret kossit kaupassa vislasivat housujeni perään.. ;O Tarttis varmaan rueta tekemään asialle jotain..:)

Ja jottei meno olisi liian äijämäistä, on Hansun varusteissa ripaus pinkkiä! :) Erityisesti kypärä on silmäteräni.. :)

torstai 24. kesäkuuta 2010

Kesäkukkien päivitystä

Ikkunalla laatikossa olleille Afrikan tähdilleni kävi jostain syystä kehnosti. Oliko syynä kylmät ilmat ja vaiko Hansun hoito.. ehkä molemmat. En tosiaankaan ole syntynyt viherpeukalon päivänä, eikä se nyt niin ihmeellistä ole, että saan kukkani tuolle mallille.. :)

No, joka tapauksessa oli lähdettävä uusia ostamaan, sillä en suvainnut noita rumiluksia enään kauempaa katsella ja juhannuskin tulossa. Aika lailla heikoksi oli valikoimat jo menneet ja ei puhettakaan että olisin saanut Markettoja, joita olin ensisijaisesti laatikoihin ajatellut. Ne olivat puutarhalla jo valmiiksi kuivahtaneita ja ylikasvaneita.


Päädyimpä sitten ostamaan valkoisia ruusubegonioita. Ja ne ovat kyllä todella kauniita vaikka yleensä en juurikaan ole tämän tyyppisistä kukista pitänyt.




Ladon edustalle ostin sinkkisankoihin verenpisaroita. Oi miten ne tunnelmaltaan sopivat siihen taydellisesti.



Myös jo aikaisemmin, silloin toukokuun helteillä hankkimani lumihiutaleet ja riippupetuniat ovat todella komeassa kukassa. Kyllä nyt kelpaa juhannuksen tulla! :)





Aurinkoista juhannusta kaikille!!



lauantai 19. kesäkuuta 2010

vaaleita verhoja olkkariin

Olohuoneemme riisuutui turkoosista väristä ja sai ylleen luonnonvalkoista. Nyt tunnelma on paljon kesäisempi ja vaaleampi. Myös ruokaryhmän tuolit saivat valkoiset istuinpäälliset. Ruskean, beigen ja valkoisen yhdistelmässä on sitä jotain, mistä kovasti pidän. :)








perjantai 18. kesäkuuta 2010

Vihdoin ja viimein saapui lipasto taloon



Meidän makkariin tilasin uuden lipaston lisää säilytystilaa tuomaan. Oikeastaan tilauksen tein jo kolmisen kuukautta sitten, mutta toimitus venyi ja venyi ja venyi. Ja aivan meinasi Hansulta hermot mennä. Minä kun olen niin malttamaton... No, muutaman kiukkuisen sähköpostin ja kuukausien odottelun jälkeen lipasto vihdoin eilen saapui. Ja kyllä odotus kannatti. Lipasto oli luonnossa vielä paljon parempi kuin kuvassa ja sopi hyvin jo olemassa olevien makuuhuoneen kalusteiden kanssa.

Mutta sitten tulikin ongelma.. Lipaston päälle ei ollutkaan laittaa mitään kivaa. Kaikkea vanhaa tilipehööriä yritin pyöritellä, mutta ei vaan tullut sitä wau-se-on-siinä-tunnetta. Pikkumaista, ehkä joo...:) Eipä sitten auttanut kuin lähteä etsimään niitä wau-juttuja.. ja löytyihän niitä!

Kirpputorilta löysin tuon valkokehyksisen peilin kymmenellä eurolla. Tosin se oli liian hieno ja hyvässä kunnossa, mutta kun näytin sille hieman hiekkapaperia, siitä tuli wau :)


Minkä hintaiseksi mahtaisitte arvioida tämän ns. lampun?? :)

Pitkään olen katsellut uutta lamppua, mutta aina kun jonkun ihanan löysin, kaatui osto korkeaan hintaan. Tämän ns. lampun kanssa oli Hansulla kerrankin aivosolut toiminnassa.
Kirpparilta löysin tuon jalan, joka on oikeastaan iso kynttilän jalka. Se oli puun värinen ja hinta 1,5 euroa. Anita Koolta äkkäsin tuon varjostimen ja silloin sain ahaa-elämyksen; teen itse lampun, tai siis kyhäelmän joka näyttää lampulta olematta sitä. Ja niin valkoista spraymaalia jalkaan ja rautalankahässäkkä varjostimen alle ja siitä tuli wau. Eli kaiken kaikkiaan tuo "lamppu" maksoi n.15e.

Lisäksi uutuuksia ovat koristekranssi, valokuvakehys ja pitsiliina. Pitsiliinan ostin kirpparilta muutamalla eurolla ihan summissa, mutta kokonsa puolesta se sopi täydellisesti lipaston päälle.


Iloista viikoloppua!! :)

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Vanhasta päiväpeitosta on moneksi

Jokin aika sitten löysin kirpparilta vanhan virkatun päiväpeiton. Peitto oli jo sen verran kärsinyt, ettei siitä enää ollut alkuperäiseen tarkoitukseen. Niimpä puuhastelin siitä eteisen kahteen pieneen ikkunaan kapat ja sohvatyynyille päällisiä on syntynyt jo neljä kappaletta. Verhoihin jätin reunahapsut paikalleen ja mielestäni ne ovat hauskat. Kun en mitään monimutkaisuuksia osaa loihtia, niin nämä ovat helppoja ja yksinkertaisia toteuttaa.. Vielä on pieni pala jäljellä.. mitähän kivaa siitä vielä keksisin..








maanantai 7. kesäkuuta 2010

Korttiaskarteluja

Esittelen muutaman viimeaikoina tekemäni kortin. Askartelupuuhissa olen vielä aika vasta-alkaja, mutta ovatpahan nämä kortit ainakin minun näköisiä jos eivät muuta! :) Ja ajattelen, että ajatushan on tärkein...:)

Ystävämme saivat pienen suloisen pojan ja tämä on heille tekemäni onnittelukortti.


4- ja 10- vuotiaat sukulaistytöt saivat nimpparipäivinä heidän suosikkiaiheiset onnittelukortit. Vanhempi tykkää Hello Kittystä ja pienempi tyllerö Littlest Pet Shopeista eli Lillareista. :)

Nämä ovat äitienpäivä- onnittelukortit omalle äidille ja anopille.


sunnuntai 6. kesäkuuta 2010

Fiilausta ja höyläystä

Lato alkaapi olemaan tuunausvaiheessa, jippii. :) Hieman on vielä maisemointia, mutta en malta olla näyttämättä tähänastisia puuhailuja. Kun meillä ei noista kivistä puutetta ole, ajattelimme hyödyntää niitä enemmänkin kuin vain kivijalkaan. Ladon takaa metsästä löytyi sopiva porraskivi ja ohuista laakakivistä tehtiin hieman edustaa. Kivien väleihin laitettiin sammalta. Saas nyt nähdä ottavatko ne kiinni maahan...

Isäntä teki vanhoista seipäistä tikkaat nojaamaan ladon seinää vasten ja minä tuunasin ns. kuistin. Tännekkin laitoin kaksi perunalaatikkoa ja myös vanha ikkunanpoka löysi paikkansa. Sinkkisankoihin keräsin metsästä hieman kukkasia ja voi siitä tuli ihana. Myös löytämäni vanha ruosteinen jakoavain pääsi kätevästi esille. :)

Haluaisin kovasti käsitellä oven ja hirret rautasulfaatilla jo nyt, jotta se harmaantuisi heti, mutta luultavasti joudun odottamaan ensi vuoteen. Näin sanoo viisaammat, että kannattaa odottaa, jotta puu saa hakea paikkansa ja loputkin parkit tippuvat irti.. Empä vain malttaisi odottaa..